Tatuointileikekirja

Haluan tatuoinnin.

Minulla on yksi, mutta nyt haluan toisen. Otin ensimmäiseni vuosi sitten helmikuussa aika lyhyen harkinnan jälkeen. Eräänä alkuvuoden sunnuntaina piirtelin käteeni ja seuraavalla viikolla kävin varaamassa ajan Liskogalleriasta.

Paikkaa oli joku joskus kehunut ja hyvää palvelua sainkin. Kuvani teki Maija, joka oli vuosi sitten ilmeisesti aikalailla aloittelija vielä. Mutta ei se mitään, hyvä siitä tuli!

Laitan jossain vaiheessa varmasti kuvan kuvastani, mutta omasta käsivarrestaan on hankala ottaa hyviä valokuvia. Nyt ajattelinkin pohtia tulevaa kuvaani. Olen tallentanut mielenkiintoisia ja inspiroivia tatuointikuvia netistä, tässä on niistä muutamia.

Haluaisin, että se liittyy jotenkin kasviksiin.

Jotkuthan ottavat tatuointeja, joilla on syvä henkilökohtainen merkitys. Ehkä he haluavat muistaa tai kunnioittaa jotakuta tatuoinnillaan. Tai ehkä heillä on tärkeitä vakaumuksia, joita he haluavat tatuoinnillaan ilmaista.

Minä en liitä tällaisia merkityksiä tatuointeihin. Ainakaan se ei ole mikään ehto tatuoinnin hankkimiselle, että siihen liityisi jokin tärkeä asia. Ylläolevassa kuvassa näkyy juuri ja juuri pieni, humalainen viskilasi. Tuollaisen minäkin voisin ottaa, ihan ilman, että siihen liittyy mitään merkitystä.

Tykkään siitä, miltä tatuoinnit näyttävät. Pidän koko kulttuurista, vaikka kaikki tyylisuunnat, esimerkiksi perinteinen amerikkalainen tai japanilainen, eivät minua hirveästi miellyttäisikään. Vaikka onhan noissakin oma meininkinsä! En koe mahdottomaksi, että minulla olisi tulevaisuudessa vartalossani joku erittäin old school tatuointi.

Nyt kuitenkin haluan jotain muuta. Kasveja.

Suurin inspiraationi on tällä kertaa Maija Louekarin tyyli. Haluaisin jotain samansuuntaista. Yhtä hassua, mutta samalla kuitenkin perinteistä. Harkitun epämääräisiä palleroita ja monimuotoisia viivoja.

En kyllä taida ihan suoraan mitään Marimekko-kuosia käteeni ottaa.

Nämä kuvat toimivat hyvänä referenssinä tatuoijalle. Haluan antaa tilaa tatuoinnin tekijälle tuoda omaa näkemystään mukaan. Hän, kuka sitten onkaan, on taiteilija itsekin.

Louekarin kuvissa on kuitenkin yksi idea, jonka haluan omia suoraan. Mustavalkoisisa kuvissa on yksi tehosteväri, joka tuo eloa viivapiirroksiin. Tämä toimii tatuoinneissakin erinomaisesti.

Lopullista kuvaideaa en ole kuitenkaan vielä keksinyt. Tai paikkaa, johon tatuoinnin ottaisin. Kerran vuodessa tuntuu hyvältä tahdilta ottaa uusia kuvia, ja ensimmäisestäni on jo yli vuosi aikaa.

Perimmäisenä tavoitteenani on saada molemmat käteni tikattua täyteen mustetta. Sitä pitää kuitenkin vähän suunnitella ensin.

Tai sitten ei. Välillä sekalainen seurakuntakin voi olla hyvännäköinen.

Tatuointikuvat sekalaisista paikoista, Louekarin kuvat Agent Pekan ja Marimekon sivuilta.