Unilla tulkinta

"Ole hiljaa tai kuole!", karjuin 10-vuotiaalle serkulleni auton ahtaalla takapenkillä. Itkin katkeraa itkua.

Näin unta, että lähdimme autolla Keski-Eurooppaan. Minä, isäni, hänen veljensä ja tämän kolme lasta. Kävimme hakemassa setäni ja lapset autolla jostain ja lähdimme matkaan. Raivostuin.

Tiesin, että olimme lähdössä, mutta luulin että käymme vielä kotona ja lähdemme vasta sitten. Minulla ei ollut juuri muuta mukana kuin päälläni olevat farkkushortsit ja t-paita. Erityisesti puhelimeni jääminen kotiin ärsytti minua toden teolla.

Raivosin katkerasti takapenkillä ja uhkasin tosiaan tappaa unessa kymmenvuotiaan serkkuni. Hän on oikeasti kai kahdeksantoista, mutta jostain syystä setäni lapset olivat pieniä, ala-asteikäisiä.

Olin pääsemässä ilmaiselle reissulle, mutta en omilla ehdoillani. Minulle ei ollut kerrottu kaikkea. Minulta ei kysytty. Tätä en voinut hyväksyä.

Unessa emme päässet matkalla pitkälle, jonkinlaiselle autolautalle vain. Olin vihainen koko unen ajan, kunnes aivoni päättivät panna toisen unikuvakelan pyörimään. Tyttöystäväni mukaan olin herättänyt hänet keskellä yötä. Halusin kuulemma keskustella jonkin sodan oikeutuksesta. "Mitä jos valkoiset ovatkin oikeassa??"

Tästä en muista mitään.

"Aggressiiviset henkilöt unessa kertovat tulevista harmeista valve-elämässä. Jos unennäkijä on unessa itse agressiivinen jotakuta toista ihmistä kohtaan, kuvaa se kiellettyjä vihan ja ahdistuksen tunteita." (Lähde.)

Joidenkin ihmisten mielestä unet ovat avaimia alitajuntaamme, persoonamme syvimpiin totuuksiin. Heidän mukaansa unet ovat täynnä symboleita, jotka kumpuavat alitajunnastamme. Symbolit viittaavat valvemaailmaan, jopa ennustavat tulevaa.

En kuulu näihin ihmisiin. En tiedä, mitä unet ovat. On hyvin mahdollista, että unet ovat vain satunnaisia tuntoja ja aistimuksia, joita aivomme epähuomiossa luovat levätessään. Olen melko varma siitä, että unet eivät voi ennustaa tulevaa sen enempää kuin horoskoopitkaan.

Unia, yhtä hyvin kuin horoskooppejakin, voi kuitenkin käyttää välineinä oman elämänsä pohtimiseen. Näin minä joskus teen, esimerkiksi näiden raivounien kohdalla. 

Näen välillä - ehkä jopa usein - unia, joissa raivostun, koska koen että minua kohtaan on tehty vääryyttä. Välillä näin tällaisia unia kämppiksistäni. Unissa minua ei otettu huomioon, enkä voinut kestää sitä. Menetin kontrollin. Huusin itku kurkussa ja naama punaisena kavereilleni kuolemaa.

Minusta ei ole kiinnostavaa, mitä unien tulkitsijat aggressiosta, isästä ("Isä edustaa auktoriteettia ja suojaavaa voimaa."*) tai farkkushortseista sanovat. Jälkimmäisten merkityksestä en löytänyt mainintaa unisymbolihakemistoista.

Unissa on se etu muihin itsetutkiskelun viitepisteisiin, että unet ovat henkilökohtaisia. Unien tulkinta on kuin itsekirjoitetun horoskoopin lukeminen. Isä voi edustaa auktoriteettia meidän kulttuurissamme yleisesti, mutta on eri asia, mitä isä-hahmo minulle merkitsee.

Puhumattakaan tästä raivon kokemuksesta! Unen äärellä voin pysähtyä tarkastelemaan reaktioitani, turhautumisen kokemuksiani. Mitä aggressio minulle merkitsee, minkälainen paikka sillä on minun elämässäni?

Toki saman virikkeen oman elämän, sen erilaisten vaikuttimien ja omien reaktioiden tarkasteluun voi saada ihan mistä vain. Tarot-korteista, Jeesuksen saarnoista, taiteesta, populääritieteestä tai vaikuttavista luonnonilmiöistä. Mikä nyt luontevimmalta ja omimmalta vertailukohdalta milloinkin tuntuu.

Joskus unet ovat hyvä alku itsereflektiolle. Voimakas kokemus unitilassa saattaa muuttaa perspektiiviämme omaan elämääme. Joskus unet ovat vain outoja tilanteita ja tuntoja. Niiden valkoisten sodasta ja sen oikeutuskysymyksistä tuskin saisin paljoakaan irti, vaikka kuinka vertaisin sitä omaan elämääni.

--

Tunnen myös ihmisiä, joiden mielestä unista puhuminen on maailman tylsintä puuhaa. Pahoittelut heille!